Historian värikkäimmät ja vauhdikkaimmat käänteet sekä
vakoilun maanalainen toiminta on syytä saada päivänvaloon
Vaikka pienet esineet ja yksilöt ovat voineet sysätä kehitystä haluamaansa suuntaan, ei kuitenkaan yleinen historiankirjoitus juuri puhu esimerkiksi Richard Sorgesta, jonka välittämät tiedot auttoivat katkaisemaan Hitlerin voittoputken. Tai Enigma-salakirjoittimesta, jonka koodien murtaminen oli elinehto Euroopalle. Vakoilumuseon perusnäyttely koostuu kansainväliselle vakoilulle keskeisistä teemoista.
Vakoilumuseossa tapaat kymmenittäin huippuagentteja ja tutustut heidän hämmästyttäviin tarinoihinsa
Yhden kohdalla motiivi vakoiluun on ollut raha, toinen on erehtynyt rakastumaan väärään henkilöön. Jonkun agentiksi on ajanut aate, toisaalla liikkeelle on saanut inho, kosto ja katkeruus.
James Bond, agentti 007, on vakoilukirjojen sankari, mutta hänellä on kuitenkin todellisia esikuvia elävästä elämästä. Eräs heistä on varsinainen hurmuri, joka teki hurjimmat vakoiluiskunsa Suomesta. Kyse ei kuitenkaan ole James Bondin kirjoittajasta, Ian Flemingistä, vaikka hänkin vakoojien maailmankartalla esiintyy – kuten niin moni muu kuuluisa kirjailija ja toimittaja.